Blogi on viime aikoina ollut melko hiljainen johtuen kovista työkiireistä. Huomenna menen vielä hallille treenaamaan koirien kanssa ja sen jälkeen on aika rauhoittua joulun viettoon ja pitää lomaa sekä treeneistä että töistä. Blogin ääreen palailen varmaan enemmän ensi vuoden puolella. Paljon on taas pyörinyt asioita päässä, mutta mitään valmiiksi pureskeltua ajatusta ei ole mistään. Vaatinee lisäsulattelua ennen kuin saan mitään puristettua ulos.
Tässä Pörrin versio Riitan piparihaasteesta, jossa siis oli tarkoitus tehdä piparitargettia eli kuin käsitargettia, mutta pipariin. Piparitarget vaatii Pörriltä melkoisia henkisiä ponnistuksia, sillä Pörri rakastaa pipareita.
Kiitos kaikille lukijoille ja tsemppiä tulevaan vuoteen meidän tiimiltä!
Käytiin eilen perheen miesväen kanssa hallilla. Tein ensin Voltin ja Pörrin kanssa lyhyesti tokoa ja sen jälkeen Janne aksasi molempien kanssa. Tein sekä Pörrin että Voltin kanssa noutoa. Voltilla alkaa olla melko kierrokset jo tokossa ja se meni räyhyn säestämänä kapulalle. Nostot oli napakoita ja siistejä ja vauhti kova, mutta vähän tuli pelko puseroon, että ollaanko me kohta ääntelyongelmien äärellä. Pitänee alkaa hieman kiinnittää huomiota hulivilimiehen vireeseen ja alkaa opettaa sille jonkinlaista itsehillintää ja rauhoittumista. Provosoin molempia päästämällä niitä liikkuvan kapulan perään, mutta kumpikaan ei sortunut tassuilla pökkimisleikkeihin, vaan molemmat haki aktiivisesti hyvää nosto-otetta. Noston vahvistaminen on siis auttanut paljon, eikä Pörrikään enää sorru pökkimisiin. Vihdoinkin yksi meidän ikuisuusongelmista vaikuttaa selätetyltä.
Voltille otin palautuksia käsitargettiin ja ne sujui hyvin lukuunottamatta sitä, että Voltti puri mua käteen, kun tuli hampaat edellä. Yritin myös Pörrille ottaa palautuksen käsitargettiin, mutta se toi itsepintaisesti kapulaa sivulle käsitargetista huolimatta. Sama hidastusongelma kuin luoksetulossa tuli nyt esiin myös noudossa. Ei kiva. Yritän olla lannistumatta. Lopuksi tein vielä Voltille nostoja läheltä palkaten leluun. Lähinostoissa Voltin on selvästi vaikeampi vaihtaa kapula leluun kuin pidemmän matkan noudossa. Se jahtaa lelua kapula suussa useita metrejä ennen kuin tiputtaa kapulan. Tätä asiaa pitää vielä työstää.
Toisessa setissä tein Voltille samaa harjoitusta kuin perjantaina eli heitän lelun maahan Voltin taakse tai sivulle ja teen sen kanssa jotain harjoitusta namilla palkaten. Toistosta x vapautan sen lelulle. Voltti on ihan huomaamatta ilman sen suurempaa opettamista oppinut, että sana "lelu" tarkoittaa, että etsi/ota maassa oleva lelu. Nyt työstin asiaa enemmän takapalkan ajatuksella. Samalla yritän opettaa sitä luopumaan lelusta siten, että se voi silti aktiivinen ja tehdä töitä namille, josta se sitten palkaksi saa taas lelun. Toisaalta haluan myös, että lelu sanan jälkeen Voltti iskee voimalla leluun kiinni eikä jää kiinni nameihin. Kun saan tämän muodostelman ajettua hyvin läpi, ajattelin vaihtaa osat toisinpäin eli vien namikupin Voltin taakse/sivulle ja palkkaan sitä lelulla. Pörrille pitäis tehdä myös näitä samoja, sillä se jumii taas tosi pahasti leluun.
Loppuun otettiin vähän seuraamisen tarjoamista ja pari perusasentoa. Meille ehti tulla syksyllä aika pitkä tauko seuraamisen ja perusasennon harjoitteluun ja tuntui, että Voltti ehti jo unohtaa molemmat. Peruasennon se muisti aika nopeasti, mutta seuraamisen se unohti melkein kokonaan. Nyt ollaan harjoiteltu sitä uudelleen ja pikkuhiljaa Voltti alkaa muistaa senkin. Olen nyt alkanut sisäänajaa seuraamiseen käskysanaa, kun vihdoinkin keksin sopivan. Tai oikeastaan Milli keksi ja minä vaan plagioin.
Tässä vielä aksapätkiä molemmista. Pörri ja Janne teki jotain kentällä valmiiksi ollutta rataa. Pojat alkaa olla jo aika taitavia ja ne veteli semmoisia mooveja, etten minä enää ymmärrä mitään. Pörri liukasteli jotain puomilla juuri tällä toistolla, mutta onneksi mitään ei tapahtunut.
Voltille tehtiin puomia siten, että laskettiin puomin ylösmeno matalan pöydän päälle ja kävelytettiin sitä edes takaisin. Janne sanoi, että Voltti ei ole hoksannut lakulla kävelyn ideaa, vaan loikkii koko ajan alas. Onnistuin pari kertaa naksauttamaan oikeassa kohdassa ja Voltti tajusi idean. Loppujen lopuksi se juoksi puomia niin innoissaan ylös alas, etten meinannut saada sitä enää siirrettyä takaisin oikealle paikalleen. Paukuteltiin myös keinua siten, että Voltti sai itse paukauttaa etutassuillaan keinua. Tämänkin se keksi tosi nopeasti. Loppukevennykseksi Voltti pääsi vähän rallailemaan putkia ja hyppyjä ja yrittipä Janne vähän ottaa jotain ohjauskuvioitakin, mutta putket veti nuortamiestä melko lujaa puoleensa.
Pikkunappula täytti eilen jo 9 kuukautta. Tässä pieni videopätkä tällä hetkellä työn alla olevista asioista. Enää Voltti ei jäädy ja passivoidu, kun kaivan esiin naksuttimen ja namit, vaan se alkaa tarjota asioita. Edelleen se miettii paljon, mutta hurjan paljon se on mennyt kuukaudessa eteenpäin. Pieniä väläyksiä näkyy myös arkielämässä, sillä eilen Voltti kerjäsi kinkkua. Pelkän pönöttämisen sijaan se päätti tarjota lepoa (pää maassa makaaminen) ja tietenkin ansaitsi palan kinkkua. Pikkunappula oli eilen myös aktiivisesti maalausapulaisena, kuten hännästä näkee.
