Meidän Lapin vaellus alkaa lähestymään ja päätettiin kesäloman kunniaksi lähteä poikien kanssa minivaellukselle Pukalan virkistysmetsään testaamaan varusteita. Lauhavuoren jälkeen Pukalan maastot oli hieman pieni pettymys. Maasto oli osittain todella vaikeakulkuista rinkan kanssa ja onnistuttiin heti alkumatkasta hakkuuaukealla jopa eksymään polulta, koska mitään selkeää polkua ei näkynyt. Kauneimmat maisemat oli Pukala-järven ympäristössä ja sinne myös majoituttiin teltan kanssa iltahämärässä.
Reiteillä sai kulkea aika ylhäisessä yksinäisyydessä, sillä ei tavattu yhtäkään vastaantulijaa. Ihanaa luonnon rauhaa häiritsi vain sitkeä hyttysarmeija, joka oli koko ajan kimpussa karkotteista huolimatta. Käveltiin yhteensä kahtena päivänä rinkkojen kanssa noin 20 kilometriä. Maastoon ja ilmastoon nähden meillä oli liian vähän ruokaa ja juotavaa mukana. Onneksi maastosta löytyi runsaasti mahan täytettä ja syötiinkin niin mustikoita, suomuuraimia, vadelmia kuin ahomansikoitakin reitin varrelta.
Juhannusreissun yhteydessä poikettiin päiväretkelle Lauhanvuoren kansallispuistoon. Olen monesti kuullut paikasta, mutta en ole koskaan aiemmin käynyt siellä. Onneksi poikettiin, sillä tämä paikka vei todella sydämeni ja palataan puistoon vielä monta kertaa uudelleen. Seuraavan kerran toivottavasti jo tällä viikolla ja teltan kera. Vaikea uskoa, että Napapiirin alapuolella voi olla näin hienoja paikkoja.
Kaikki nuotio- ja telttapaikat oli todella kauniilla paikoilla järvien rannoilla. Merkittyjä reittejä oli noin 10 km ja niiden varrella oli paljon nähtävää: soita, pulppuavia lähteitä, näkötorni, useita järviä, kaunista kangasmaastoa ja varsin erikoinen kivijata. Kivijata on vanha muinaisrantakivikko. Polut olivat helppokulkuisia ja eksymisen vaaraa ei juuri ole. Hyttysiä, paarmoja ja muita öttiäisiä lämpimänä kesäpäivänä ei näkynyt kansallispuiston alueella. Voin suositella kohdetta myös lapsiperheille eväsretkikohteeksi.
Tänään oli edessä jännä päivä, sillä Pörri korkkasi tokossa kisauransa. Sikäli oli varmat fiilikset, että meillä on kuitenkin jo 6 rally-starttia alla ja rally-tokokokeissa Pörri on aina ollut tosi luotettava kisakumppani ja tehnyt asiat just niin hyvin kuin olen ne sille opettanut. Sama tuttu meno jatkui myös tokokokeessa ja Pörrille hienosti ykköstulos 172 pisteellä ja sijoitus luokan toiseksi. Tuomarina oli MM-kisoissakin tuomaroinut Ralf Björklund, jonka arvostelulinja oli melko tiukka alemmissa luokissa. Kymppiä ei saanut oikeastaan kukaan mistään, vaikka hienoja suorituksia nähtiin.
Pörri oli kokeessa aika matalassa vireessä, sillä laskin sitä vähän paikkamakuuta varten ja Pörrin virettähän ei sitten enää saa juuri nostettua, kun sen kerran laskee. Yksilöliikkeissä Pörri oli siis normaalia enemmän kuutamolla ja tosi laiskanoloinen. Teki kuitenkin liikkeet ihan kivasti, vaikkei kovin reippaasti. Tässä video ja pisteet videon alla.
Paikkamakuu 8
Pörri oli kolmen koiran ryhmässä reunimmaisena. Vieressä urossheltti. Kahdessa edellisessä paikkamakuuryhmässä (avo ja alo) oli yksi koira noussut ja mennyt toisen koiran luo ja tappeluhan niistä syntyi. Toivoin, että meidän paikkamakuussa pysyisi kaikki paikallaan, mutta eivät pysyneet! Pörrin vieressä ollut sheltti nousi melko varhaisessa vaiheessa ja meni viereisen koiran luokse. Onneksi ei tullut Pörrin luo, sillä tappelu olisi tullut satavarmasti. Suututti, että ihmiset tuo kokeisiin koiria, joilla on riski karata paikkamakuussa toisen koiran luo. Tämä on ainoa syy, miksi inhoan tokoa. Pörri makasi kuin betonipatsas, eikä ilmekään värähtänyt. Perusasentoon tarvitsi kaksi käskyä, mistä pistevähennys. Ilman tätä kaksoiskäskyä oltaisiin saatu 180 pistettä ja jaettu luokkavoitto.
Seuraaminen 8,5
Hyvin perusseuraaminen Pörriltä. Kontakti eli jonkin verran. Käännökset oli aika kökköjä. Täyskäännös levisi aika pahasti ja istumiset oli vähän hitaanpuoleisia. Paikan piti hyvin.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9,5
Meidän bravuuriliike. Maahanmeno hieman hidas ja loppuperusasento vähän etukeno.
Luoksetulo 8,5
Hyvin pörrimäinen luoksetulo. Tiputti taas raville lopussa ja tuli vinoon perusasentoon. Alan olla neuvoton, miten tämän korjaan.
Noutoesineen pitäminen 9
Pörrin paras pito. Piti hyvällä tasaisella otteella. Otti nätisti ja luovutus superhieno! Kauko-ohjaus 8
Kun Pörri piti käskeä maahan, hallin oven ohi jyristeli juuri rekka kauhealla jytinällä ja Pörri jäi katsomaan rekkaa, joten vaati tuplakäskyn. Tekniikka kaukoissa kökkö, mutta eipä ainakaan liikkunut.
Estehyppy 9
Pörri oli ihan kuutamolla ja vire mateli pohjamudissa. Tosi laiska suoritus.
Kokonaisvaikutus 9
Tuomari kehui suoritusta hyväksi ja koiraa iloiseksi. Vähensi yhden pisteen todennäköisesti matalan vireen aiheuttamasta haahuilusta.
Miten tästä eteenpäin? No keskitytään nyt toistaiseksi avoimeen luokkaan. Ajattelin loppuvuodesta käydä vielä Pörrin kanssa parissa alokkaan kokeessa hakemassa kokemusta. Tuolle Pörrin kisavireelle pitää keksiä jotain ratkaisuja, jotta saan sen paremmaksi tuleviin kisoihin. Pitää enemmän ottaa paikkamakuita ihan treenien alkuun ja saada Pörrille vahva paikkis myös korkeaan vireeseen, jotta sillä säilyisi virettä myös yksilöliikkeisiin. Mutta nyt meillä alkoi loma!
Vihdoinkin sain muokattua juhannukselta videon siitä, kun käytiin poikien kanssa katsomassa, mitä ne tuumii paukkuihin. Pörristä tiesin ennakolta, että se ei juuri paukkuja ihmettele, sillä ei ole aiemminkaan koviin ääniin tai laukauksiin reagoinut sen kummemmin. Joskus epäilyttäville äänille pitää aluksi varmuuden vuoksi pöhistä, mutta kun asia on todettu vaarattomaksi, se ei enää välitä. Sen sijaan Voltti oli aika kysymysmerkki. Käytiin ensin ampumaradan ympäristössä lenkillä ja katsottiin Voltin reaktioita. No mitään reaktioita ei tullut, sillä Voltille paukut oli täysin taustamelua. Uskaltauduttiin sitten lähemmäs vähän tekemään helppoja, tuttuja juttuja ja leikkimään. Treenailin myös Pörrin kanssa, mutta siitä ei otettu videota. Lopuksi käytiin vielä tervehtimässä ampujat, kun heillä oli tauko ja mentiin ampumaradan takaiselle sorakuopalle uimaan. Mitään traumoja ei kummallekaan jäänyt. Pitää tehdä sama keikka vielä uudestaan.
Pörrin tokokoe lähestyy ja käytiin sunnuntaina Emmin kanssa hallilla tekemässä kenraaliharjoitus. Viisi liikettä palkatta ja tämän jälkeen vielä vähän kevyttä humputtelua. Pörri teki tosi hyvin tasolleen uskollisena ja aioin suunnata reippain ja avoimin mielin kokeeseen, kunnes eilen sain kisakirjeen ja kuulin, että kokeessa on harjoitusarvostelija. Kaikki näkemäni kokeet, joissa on ollut harjoitusarvostelija, ovat olleet selvästi hitaampia kuin normaalit kokeet ja liikkeiden välit ovat venyneet pitkiksi. Pörrille tämä on ihan myrkkyä. Sen vire ja motivaatio ei tule kestämään pitkiä liikkeiden välejä. Pörrin osaamistaso on kuitenkin sen verran hyvä, että ajattelin rohkeasti mennä kokeilemaan josko meille ykköstulos suotaisiin ja voitaisiin siirtää ajatukset 110 % avoimenluokan liikkeisiin.
Laitetaan vastapainoksi treenivideoita Pörristä, ettei rakas huiskuhäntä jää paitsioon tässä blogissa. Voltilla oli eilen pentukurssin viimeinen kerta ja jäätiin pentukurssin jälkeen treenaamaan Millin kanssa. Milli otti videolle meidän luoksetuloja ja kiertoja, jotka ovat olleet viime aikoina eniten harjoittelun alla.
Pörrille on tehty nuorempana paljon luoksetuloja, joissa se on vapautettu matkalla. Sillä on myös aika pahaa saalisjumia ja koska sitä on paljon palkattu lentävällä lelulla luoksetuloissa, se vaipuu herkästi kesken matkan lelutranssiin (ts. alkaa kytätä, milloin lelu lentää). Se lähtee aina hyvällä vauhdilla, mutta pikkuhiljaa vauhti usein hidastuu. Enää se ei pysähdy kesken matkan, mutta tulee loppumatkan usein ravilla. Arkiluoksetuloissa samaa ongelmaa ei ole, vaan ongelma liittyy nimenomaan tokon luoksetuloihin. Ongelmaa on lähdetty ratkomaan siten, että Pörri ei enää ikinä saa palkaksi luoksetuloista lentävää lelua, vaan ensisijaisesti se palkataan nykyään ruualla. Eilen pelasin kovilla korteilla ja Pörrille oli palkkana Cesarin märkäruokaa. Lisäksi loppuun on vahvistukseksi otettu boxi, jolla yritetään saada Pörrille ajatus, että luoksetulon päätepiste on mun sivulla.
Tässä ensimmäinen toisto, jossa ongelma näkyy. Pörri tiputtaa lopussa raville ja perusasentoon tulo on hidas. Tällä kertaa perusasento oli melko suora. Yleensä se jää vielä hieman vajaaksi.
Otettiin seuraava toisto boxin kanssa, jotta saataisiin onnistunut toisto seuraavaksi.
Ja viimeiseksi tehtiin toisto ilman boxia. Tämä toisto oli paras ns. kisamainen luoksetulo aikoihin. Vaikuttaa siltä, että Pörrin saalistiltti alkaa pikkuhiljaa helpottaa, mutta kuten Riitta muistutti, vaaditaan aivan valtava määrä toistoja ennen kuin koiran odotusarvo palkasta muuttuu lelusta ruokaan. Onneksi vielä avoimessa luokassakaan ei ole pysäytystä luoksetulossa niin ehdin saada luoksetulon kuntoon ennen ylempiä luokkia.
Toisena harjoituksena tehtiin kiertoa. Olen opettanut kierron Pörrille aikoinaan sheippaamalla, mutta kun
etäisyyttä kasvatettiin kierrot alkoivat levitä ja niihin alkoi tulla ääntelyä ts. Pörri haukkui menomatkalla. Haukkumisen olen saanut melko hyvin kuriin, eikä kierrot enää leviäkään pahasti. Tällä hetkellä suurin ongelma kierroissa on motivaatio. Pörri siis osaa tehtävän, mutta ei
näe syytä, miksi sen pitäisi tehdä kiertoliike. Ollaan tehty kiertoa viime aikoina paljon hyvin pitkillä matkoilla siten, että kartion taakse on viety vinkupossu. Yhdeltä kouluttajalta sain kuitenkin vinkiksi, että Pörrin ongelma kierroissa saattaisi olla se, että niistä puuttuu yllätyksellisyys ja ne toistaa liikaa samaa kaavaa. Kouluttaja neuvoi, että kiertoa lähtisi variomaan siten, että sitä ottaisi eri etäisyyksiltä. Välillä lähempää ja välillä kauempaa. Eilen tämä näytti toimivan Pörrille hyvin ja saatiin tosi kivoja toistoja. Näissä etäisyys on suht kaukana. Tehtiin lähempääkin toistoja, mutta niistä ei tullut yhtä hyviä videoita.
Ja tässä kierto vielä toisesta kuvakulmasta. Kiitos Millille taas treeniseurasta ja videointiavusta!
