Treenivinkkejä seuraamiseen

Meillä oli Riitan treeneissä tällä viikolla teemana seuraaminen. Saatiin jo ennen pääsiäistä tehtäväksi valita joku seuraamisen osa-alue, joka vaatii erityisesti treeniä. Meillähän koko seuraaminen on hajoillut viime aikoina, mutta valitsin kehitettäväksi osa-alueeksi sen mielestäni oleellisimman eli kontaktin. Meidän ryhmästä myös toinen koirakko otti osa-alueekseen kontaktin ja kaksi muuta koirakkoa otti asenteen. Saatiin viikon aikana itse miettiä, miten lähtisimme osa-aluetta treenaamaan.

Ensimmäiseksi otettiin vuoroon koirakko, jolla oli teemana kontakti.  Ohjaaja teki koiran kanssa kolme lyhyttä pätkää seuraamista. Koira piti perusasennossa hyvin kontaktin, oli innoikkaan näköinen ja hyvällä asenteella, mutta kun ohjaaja lähti liikkeelle, koiran asenne laski ja pää nyökkäsi. Seuraaminen parantui tämän "dropin" jälkeen, mutta se ei missään vaiheessa yltänyt sille tasolle, missä se oli perusasennossa (kts. kuva). Tällainen kahden ensimmäisen askeleen droppausongelma on hyvin yleinen. Myös Pörrillä on ollut sitä aina epäsäännöllisen säännöllisesti. Pörrin droppausongelma näkyy esimerkiksi oheisessa tammikuun rally-tokokisavideossa.

Riitta painotti sitä, että koiraa pitäisi muistaa aina säännöllisesti koko sen elämän palkita jo seuraamisen ensimmäisestä askeleesta, ettei droppausongelmaa pääse syntymään. Jos aina tekee useamman askeleen pätkiä, arvoa syntyy seuraamisen muihin kohtiin, mutta ensimmäisten askeleiden arvo laskee. Jos koiran mieliala laskee kahden ensimmäisen askeleen aikana, sen seuraaminen jää usein huonommaksi kuin jos se seurasi alusta asti hyvin. Eli toisin sanoen droppausongelman selättäminen parantaa koko seuraamista. Tämän vuoksi ongelmaan puuttuminen on tärkeää.

Miten ongelmasta sitten pääsee eroon? Yksinkertaisesti lisäämällä ensimmäisten askeleiden arvoa. Riitta muistutti meitä siitä, että kahden ensimmäisen askeleen sisälle mahtuu lukematon määrä eri palkkauskohtia. Usein ihmiset luontaisesti sortuu palkkaamaan ensimmäisestä askeleesta aina samassa kohtaa. Tällöin tämän paikan arvon kasvaa, mutta droppausongelma voi siirtyä tapahtuvaksi joko ennen tätä paikkaa tai sen jälkeen. Sen vuoksi palkkapisteet pitäisi olla tasaisesti askeleen eri vaiheissa, jotta saadaan vahvistettua koko askel.

Pörrillä olen viime aikoina palkannut sitä aika paljon ensimmäisestä askeleesta, jotta saisin droppausongelmaa vähennettyä ja Riitta sanoi, että sen huomasi meidän seuraamisesta. Ensimmäisen askeleen palkkaamisen lisäksi olen huomannut erityisesti rally-tokossa, että varsin oleellinen palkkahetki on sellainen, että kun koiran kanssa on jo tehty monta pätkää seuraamista ja sen mieli alkaa olla "plaah taas tätä", palkaakin sen jo heti perusasentoon silloin, kun on sanonut seuraamissanan ja tehnyt painonsiirron ottaakseen ensimmäisen askeleen. Kun tähän hetkeen saa arvoa, paranee helposti koko ensimmäisten askeleiden arvo.

Meidän nykyisen seuraamisen taso näkyy hyvin maaliskuun kisamaisten treenien videolta (video alla). Siinä Pörri lähtee kivasti liikkeelle, mutta kontakti katoaa heti ensimmäiseen häiriöön (sininen törppö). Toisen kerran se tippuu oikealle käännöksessä. Toisessa liikkeelle lähdössä Pörri jää kiinni katsomon häiriöön ja droppaa. Hidas käynti on hyvä, sillä siinä Pörrillä on kaikista vahvin kontakti. Taas Pörri lähtee hyvin liikkeelle, mutta kontakti tippuu muutaman askeleen jälkeen häiriöön (seinä). Kohti yleisöä ja etäpalkkaa liikkuminen on Pörrille ihan liikaa ja seuraaminen hajoaa aika pahasti.

Pörrin suurimpia ongelmia tällä hetkellä ovat käännökset ja häiriöt. Se lankeaa seuraamisessa ihan kaikenlaisiin häiriöihin todella helposti. Riitan mielestä Pörrin seuraaminen näyttää hetkittäin oikein hyvältä ja Pörri työskentelee kivan voimakkaasti ollakseen sheltti. Meidän seuraamisesta kuulemma näkee, että olen tehnyt sille arvoa, mutta nyt Pörrille pitäisi teroittaa ajatusta siitä, ettei se voi langeta ihan jokaiseen mahdolliseen häiriöön. Riitta suosittelikin meille ihan överihäiriöitä eli esimerkiksi Milli houkuttelee Pörriä luokseen kesken seuraamisen. Riitta oli satavarma, että Pörri menee tällaiseen häiriöön niin pahasti, että sille voi kunnolla huomauttaa aivopieruilusta. Kun Pörrille saadaan ronskeilla överihäiriöillä teroitettua se, ettei ole ok aivopieruilla, pitäisi helpompiinkin häiriöihin lankeaminen vähentyä.

Käännöksiin Riitta antoi sellaisen neuvon, että (naksu ennen käännöstä ja) palkka KÄÄNNÖKSESSÄ. Nyt Pörrille on tehty paljon sellaista, että naksu ennen käännöstä ja palkka käännöksen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ole toiminut Pörrille riittävän hyvin, koska sen motto on "mulle heti kaikki nyt". Käännöksille pitää nyt saada lisäarvoa. Kotona otinkin sellaista treeniä, että pommitin sitä käännöksissä melko sarjatulena namilla. Katsotaan alkaako tämä tehota.

Tunnin aikana tuli hyvin esiin se, että jossain määrin kontakti ja asenne ovat yhteydessä toisiinsa, eivät kuitenkaan yksi yhteen. Hyvällä asenteella seuraava koira voi silti tiputtaa kontaktia tai hyvin kontaktia pitävä koira voi olla turhan matalassa vireessä. Asennetta treenavien koirakoiden kohdalla tuli selvästi esille lelupalkan arvo. Hyvä raivokas lelupalkka parantaa monilla koirilla asennetta suhteessa namipalkkaan tai pikkusievään leikkimiseen. Muilla keinoin asennetta voi hakea esimerkiksi kierrättämällä koiran jonkun kohteen ympäri tai juoksuttamalla putken läpi ja ottamalla koiran tästä seuraamaan. 

Kouluta tehokkaasti osa 3: yleistä kouluttamisesta

Koulutustavat

• Koira tekee aina sitä, minkä kokee kannattavaksi
• Koira ehdollistuu siihen, että sen toiminnalla on aina seuraus
• Ei ole absoluttista totuutta siitä, että joku toinen koulutustapa olisi aina parempi kuin toinen
• Onko järkeä opettaa koiralle positiivisesti vahvistamalla, ettei lasta saa purra?
• Jos olet taitava kouluttaja, saat tehtyä koirasta taitavan monella eri koulutustyylillä
• Mitä sinä osaat?
• Mitä sinä haluat?
• Mikä sopii sinun koiralle?

Miten koira kehittyy?

• Tiedä, mitä haluat! 
• Miltä näyttää koirasi ideaalisuoritus kyseisessä liikkeessä?
• Jos et tiedä mihin pyrit, miten voit kouluttaa asiaa?
• Ole tarkka kriteerien kanssa ja pidä kriteereistä kiinni
• Jos haluat koiran kehittyvän, jätä aina kaikista heikoimmat suoritukset palkkaamatta 
• Jos koira mokaa kerran, älä hermostu, sillä kyse voi olla vahingosta 
• Jokainen mokaa joskus
• Jos koira mokaa kaksi kertaa peräkkäin, muuta harjoitusta, sillä kolmaskaan kerta tuskin onnistuu
• Ei kannata hakata päätä seinään, sillä koira ei opi siitä
• Jos koira onnistuu kaksi kertaa peräkkäin, muuta jotain
• Lisää etäisyyttä, kestoa, häiriötä tms.
• Muuten riskinä on, että 
• koira ei kehity
• joku keskeneräinen liikkeen osa pääsee vahvistumaan liikaa
• toiminto alkaa heiketä, koska koiran ei enää tarvitse keskittyä
• koira menee omaan kuplaansa
• Opetusvaiheessa suhde voi olla myös neljä onnistunutta, yksi vaikeampi
• Treeneissä pitää aina olla sopivasti haastetta

Osaako koira oikeasti?

• Jotta toiminnosta tulisi vahva, sitä tulisi treenata monissa eri ympäristöissä
• Koiran tulisi aina vieraissa ympäristöissä onnistua -> hyvä itseluottamus = mä osaan tän jutun
• Useimmiten varmuus tuo vauhtia ja viettiä
• Häiriöharjoittelun kanssa kannattaa muistaa kohtuus, sillä kisoissa on usein aika maltilliset häiriöt
• Osaako koira ilman häiriöitä?

Kuinka usein ja kauan treenataan?

• Ota työn alle aina muutama uusi asia ja keskity niiden opettamiseen, äläkä sählää kaikkea mahdollista
• Esim. kolme asiaa per viikko
• Jos olet altis ylitreenaamiseen, kellota treeniaika
• Kun kello soi, treeni loppuu ja jatkuu taas myöhemmin
• Pennulle ja nuorelle koiralle vain lyhyitä settejä täysillä
• Jos tulee toimeton hetki, koira pois 
• Näin vältetään roskakäytöstä ja saadaan koiralle mielikuva, että hommissa pitää olla 100 prosenttisesti keskittyneenä
• Jos et itse keskity 100 prosenttia, miten voit olettaa koiran keskittyvän?
• Koiralla pitää olla vähintään 2 päivää viikossa lepopäiviä
• Toisille koirille 2 treenipäivää viikossa on sopiva treenitahti
• Jos treeniä enemmän, sen hyöty saattaa jäädä olemattomaksi
• Tunne oma koirasi ja mieti, mikä sille on parasta
• Aseta realistiset tavoitteet
• Mihin omat ja koirasi kyvyt riittävät? Alo1 vai maailmanmestaruus?
• Kotona hinkataan, hallilla treenataan jo osattua

Aakkosista kirjaan

• Aakkoset = perusvalmiudet
• Sanat = liikkeiden osat
• Lauseet = valmiit liikkeet
• Kappale = kisasuoritus
• Kirja = kestävä kisaura

Yllä kirjoitettujen asioiden lisäksi Sarin luentoon sisältyi myös paljon muuta esimerkiksi positiivisesta/negatiivisesta rankaisusta ja positiivisesta/negatiivisesta vahvistamisesta. En viitsinyt kirjoittaa niitä tähän ylös, sillä niistä löytyy paljon tietoa myös internetistä googlaamalla. Olisin kuitenkin onnistunut kirjaamaan jotain asiavirheitä.

Olen parin viime kuukauden aikana hoksannut pari oleellista asiaa koiran kouluttamisesta. Pörrin kanssa yksi oleellinen syy sille, miksi olemme edenneet välillä tuskastuttavan hitaasti, on liian kaavamaiset ja toinen toistaan toistavat harjoitukset. Koin jonkinlaisen valaistumisen hetken, kun Sari sanoi, että kahden onnistuneen toiston jälkeen pitäisi aina muuttaa harjoitusta. Tämä pätee Pörrille erityisesti vauhtiliikkeisiin, joissa se ei kestä paljon toistoja kerralla. Liian kaavamaiset harjoitukset latistavat Pörrin mielenkiinnon ja motivaation alta aika yksikön. Toisaalta harjoitusta ei kannata muuttaa jokaisella toistolla, sillä Pörrillä ainakin tämä lisää jonkinlaista epävarmuutta.

Toinen varsin oleellinen oivallus liittyi oikeastaan Tampereella vierailleen Eva Bertilssonin ajatuksiin. Itse en ollut Evan luennolla, mutta Milli ja kouluttajamme Riitta olivat. Millin blogista löytyy kattava ja selkeä postaus luennon sisällöstä. Evan luennolta meillä on nyt ollut pureksinnassa kaksi uutta ajatusta "palkasta palkkaan" ja "roskakäytös". Lyhyesti sanottuna palkasta palkkaan tarkoittaa sitä, että se kohta mihin edellisen toiston palkka loppuu, tulisi olla seuraavan toiston aloituskohta.

Millin blogista lainaten:

"Hankala totuus on, että kaikki toiminta palkkojen välillä vahvistuu. Jos koira hyörii ja pyörii ennen oikean asian tarjoamista, yleinen hyöriminenkin saa osakseen vahvistusta, vaikka ohjaaja käyttäisikin selkeää merkkiä oikean toiminnan merkkaamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että onnistuneiden toistojen välissä tulisi siis olla mahdollisimman vähän "roskaa", jotta koulutus vahvistaa rehellisesti oikeaa toimintoa.

Ihannetapauksessa koira pystyy aloittamaan suoraan seuraavan toiston, kun se on saanut palkan edellisestä. Näin saadaan vahvistetiheys pidettyä tarpeeksi tiheänä ja vähennetään kaikkea "roskaa" toistojen välissä. Joskus uuden toiston aloittaminen vaatii sen, että koiran on siirryttävä edullisempaan asentoon toistoa varten. Tälläisessä tapauksessa koira voidaan kuljettaa palkalla oikeaan paikkaan."

Roskakäytöksellä siis viitataan käytökseen, joka ei ole oleellista ja sen vahvistuminen on epätoivottavaa. Koulutus pyritään suunnittelemaan siten, että tätä roskakäytöstä syntyisi mahdollisimman vähän. Tähän päästään palkasta palkkaan ajatuksella. Riitan tunnilla saimme tehtäväksi suunnitella koiralle treenihetken siten, että siinä toteutuu ajatus palkasta palkkaan. Itse valitsin meille harjoitukseksi seuraamisen. Ideana siis, että otan Pörrin häkistä perusasentoon. Palkkaan sen perusasentoon. Teen pätkän seuraamista ja palkkaan Pörrin seuraamisesta namilla siten, että ohjaan sen palkatessa namin avulla perusasentoon. Kun Pörri on syönyt namin, se on heti valmis uuteen toistoon, eikä sille jää aikaa zoomailla ympäristöä ja haahuilla perusasentoon tullessa.

Viime aikoina roskakäytöksen ennaltaehkäisy on ollut omien koulutushetkieni kantava ajatus. Olen analysoinut meidän treenejä ja miettinyt, miten saisin niistä mahdollisimman tehokkaasti karsittua pois kaikkea ylimääräistä säätämistä ja härväämistä. Sheippaamista syytetään toisinaan siitä, että se antaa mahdollisuuksia roskakäytöksen vahvistumiselle. Tämän vuoksi sheippailleissa pitäisikin muistaa pitää kriteeri tarpeeksi matalana, jotta vahvistetiheys saadaan pidettyä korkeana, mutta kriteeriä pitää nostaa koko ajan, ettei mikään epäolennainen osa pääse vahvistumaan liikaa. Tässä on minulla vielä paljon opittavaa.

Palkasta palkkaan ajatus olisi ollut meille Pörrin kanssa tärkeä jo Pörrin ollessa pentu. Näin koulutushetket olisivat pysyneet sille mielenkiintoisempina, motivaatio yhdessä tekemiseen olisi kasvanut ja yleinen haahuilu olisi päässyt vahvistumaan vähemmän. Seuraavan pennun kanssa aion kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei pennulle jäisi treeneissä aikaa haahuilemiseen, vaan koira olisi aina oikeasti töissä, kun se on töissä.

Seuraamista ja treenikuulumisia

Jotenkin tuntuu niin absurdilta, että tällä hetkellä luetuimpien postausten kärsisijoilla heiluu postaus Seuraamisen perusteet osa 1. Ihan kuin minä olisin jotenkin kelvollinen jollekin opettamaan, että miten koira opetaan seuraamaan. Pörrin seuraaminen on tällä hetkellä ihan karmeassa kriisissä ja se on selvästi kaikista keskeneräisin liike meillä tokon alokasluokkaan. Mistä tämä meidän kriisi sitten johtuu? Hyvin monestakin tekijästä.

Ensinnäkin en osannut lähteä opettamaan Pörrille seuraamista oikealla tavalla pentuna. Imutin sitä aivan liian kauan, tein alusta lähtien aivan liian pitkiä pätkiä, kriteerini olivat aivan liian löysät nykyiseen nähden, oma koulutustekniikka oli huono, en ymmärtänyt, että seuraamiselle pitää luoda arvoa, jotta siitä tulisi innokasta jne. Kun vihdoin itse sain pääni sisällä selville, miltä hyvän tokoseuraamisen pitää näyttää ja sain kunnon oppia siihen, miten seuraamista pitäisi lähteä opettamaan, tuli rally-toko ja pilasi kaiken. Olin jo hyvässä vauhdissa rakentamassa Pörri tosi nättiä tokoseuruuta, kun yhtäkkiä jouduinkin tekemään pitkää rataa, jossa oli valtavasti seuraamista. Kaikki vaan levähti käsiin. Tuli aivan liian paljon seuraamista Pörrin silloiseen osaamistasoon nähden. Seuraamisen arvo romahti. Luulin, että voisin korjata ongelman vain vaihtamalla käskysanan. "Seuraa" oli tokoseuraamista ja "mennään" rally-tokoseuraamista. Miten naivi olinkaan...

Kaksi käskysanaa toimi noin kuukauden. Koska treenattiin päätoimisesti rally-tokoa ja joskus ja jouluna tokoa, seuraa-käsky menetti arvonsa ja mennään-käskystä tuli se, jolla Pörri seurasi paremmin. Näin seuraa-käsky kuihtui kokonaan pois ja jäljelle jäi vain mennään. Käskysanana mennään on ihan tosi hölmö. Sitä ei saa lausuttua mitenkään ponnekkaasti tai mieltä ylentävästi, vaan se on tasaisen harmaa ja hukkuu taustahälinään. Käsky ei aiheuta Pörrissä toivotunlaista reaktioita. Pörrille mennään on yhtä kuin kävele kuin laama ja vilkuile ympärillesi niin paljon kuin haluat, kun toivoisin sen olevan "jeee mä saan seurata äidin kanssa". 

Luulin, että pärjäisin yhdellä käskysanalla ja että yksi sama seuraaminen riittäisi molemmissa lajeissa. VIRHE. Ei toimi meidän kohdalla. Syy on yksinkertainen: en kykene olemaan rally-tokossa tarpeeksi mustavalkoinen, enkä pysty pitämään kriteereistä kiinni. Olen taas uudelleen tullut siihen tulokseen, että meillä on pakko olla kaksi eri seuraamista ja kaksi eri käskysanaa, mutta nyt en aio antaa toisen niistä rapistua ja kuitua pois, vaan molempia seuraamisia täytyy pitää aktiivisesti yllä niin kauan kuin Pörri harrastaa molempia lajeja. Käskysanojen ero pitää ajaa sisään todella huolellisesti ja olla tarkka kriteerien kanssa. Nyt vaan olen suurten pohdintojen äärellä: mitkä ovat meidän seuraamisen käskysanat? Herättelenkö uudelleen henkiin seuraa-käskyn? Luovunko kokonaan mennään-käskystä, joka on liian ponneton? Jalostanko jomman kumman seuraamisen meidän liikkeiden väleissä/siirtymissä käytettävästä käskystä tässä? Tällä hetkellä Pörrin seuraaminen tässä-käskyllä on usein kauhean kivannäköistä. Se houkuu iloa ja intoa (eli poikittaa...), mutta toisaalta tietää, että voi vilkuilla tarpeen tullen ympärilleen ja bongailla esim. kartiot ja ruudut. Olisko tässä meidän uusi rally-tokoseuraaminen vai pilaanko käskyn rally-tokolla? Tässä-käsky on itselleni rakas. Se on jotenkin niin lyhyt ja ytimekäs. Nyt harmittaa, ettei se ole meidän tokoseuraamiskäsky.

Kävin mutustelemassa eri käskysanoja eilen hallilla ja samalla vahvistin kontaktia perusasennossa ja seuraamisessa. Hallilla on hyvät peilit, joita kautta pystyn paremmin itse pitämään kiinni siitä kriteeristä, että katsoiko Pörri muualle vai pitikö kontaktin. Ylhäältäpäin katsottuna en osaa tulkita tilanteita yhtä mustavalkoisesti ja kriteeri ei pysy selvänä meille kummallekaan. Koitan nyt epätoivoisesti saada lisäarvoa mennään-käskylle, jotta selvittäisiin sillä kevään kisoista. Uuden seuraamisen rakentaminen olkoon kesän projekti. Lupaan, että Pörri seuraa syksyllä paremmin kuin nyt.

Seuraamista vuosi sitten.

Seuraamisen ja rally-tokon lisäksi ollaan viime aikoina jumppailtu kaukoja. Kaukoissa Pörrille yritetään saada lisää ajatusta taaksepäin ujuttamalla sille peruuttamista kaukojen sekaan. Maasta-istu-vaihdot ovat parantuneet hurjasti ja kaukoista on tullut Pörrille yksi suosikkiliikkeistä (Pörri palkkantuu voimakkaasti peruuttamisesta). Kaukoprojektista lisää tulevaisuudessa.

Kierrosta ja ruudusta olen saanut haukkumisen kitkettyä lähes kokonaan pois *kop kop* ja meillä on jo monet haukkuttomat treenit takana. Kierrossa ollaan nyt keskitytty siihen, että saataisiin kaarrosta tiukemmaksi ja kiertoon lisää vauhtia ja asennetta. Ollaan luotu motivaatiota irtoamiseen laittamalla lelu kartion taakse. Ruudussa olen alkanut tehdä pysäytyksiä seiso-käskyllä, joka alkaa olla Pörrillä jo tarpeeksi vahva, jotta sitä voi soveltaa tämmmöisiin juttuihin. Ruutuun olen myös tehnyt nyt lähetyksiä ihan etxrapitkällä matkalla. Kun kierto saadaan parempaan kuntoon, voi aloittaa kuunteluharjoitukset näiden kahden välillä.

Noutoa en ole viime aikoina treenannut ollenkaan, sillä ajattelin kysyä siihen neuvoa Oilin koulutuksessa. Luoksetuloja ollaan nyt tehty säännöllisesti ja niihin on nyt lisätty häiriötä. Ensin leluja heiluttelevia appareita. Nyt ollaan tehty häiriökäskyjä: esim. avustaja kutsuu Pörriä luokseen kesken luoksetulon. Pörri menee ihan kamalan helposti lankaan tämmöisissä. Sille pitää saada paljon lisää fokusta.

Palkkaamiseen olen nyt tehnyt paljon vaihtelua: eri ruokia, erilaisia leluja, palkka multa, etäpalkka jne, jotta saisin treeneihin lisää yllätyksellisyyttä ja siten Pörrin pysymään paremmin hereillä. Olen myös palkannut Pörriä viime aikoina putkella. Oi näkisittepä sen ilmeen, kun se saa hyvän seuraamispätkän jälkeen sujahtaa putkeen. Sarin ajatusten mukaisesti olen nyt kiinnittänyt treeneissä erityisesti huomiota siihen, että saisin Pörriä palkittumaan enemmän itse tekemisestä, eikä niinkään minun kehuistani, leluista tai ruuista ja rytmittänyt treenejä tylsä liike, kiva liike, kiva liike, tylsä liike jne. Treenit ovat ilmeisesti olleet Pörrin mielestä kovin kivoja, sillä jouduin taas eilen hakemaan sen valjaista taluttamalla kentältä pois, kun se ei olisi halunnut lähteä treeneistä kotiin. Se seisoi vaan keskellä kenttää onnellinen virne naamallaan vinkupossunsa kanssa. Pörri on <3

96 pistettä

Debytoitiin tänään Pörrin kanssa rally-tokon avoimessa luokassa. Tuomarina oli meille uusi tuttavuus Hannele Pirttimaa. Jostain syystä nämä kisat jännitti mua ihan kamalasti. Nukuin torstain ja perjantain välisen yön todella huonosti. Tänä aamuna sydän hakkasi ja vatsassa kiersi. Jotenkin ihan epätyypillistä mulle. Yleensä en kauheasti tämmösiä tilanteita jännittele. Kun pääsin kisapaikalle ja näin radan vaihtui jännitys kutkuttavan odottavaan fiilikseen. Radalla ei ollut mitään meille vaikeaa. Pörri osaa kaikki kylttitehtävät vaikka unissaan kuten minä myös. Viime kisoissa unohdin kehua Pörriä radalla, mutta tänään päätin, että kehun Pörriä paljon.

Kehään mennessä Pörri oli ihan ok fiiliksellä, mutta alkoi hoopoilla, kun otin hihnan irti. Oli senteistä kiinni, ettei Pörri ylittänyt lähtökylttiä ennen lupaa. Lähtöalue oli avonainen ja ahdas, mikä ei sopinut meille ollenkaan. Jos tulee toiset samanlaiset kisat, otan hihnan pois vasta, kun Pörri on lähtökyltillä perusasennossa. Pörri lähti vähän unella liikkeeseen, mutta onneksi ensimmäinen liike oli pyörähdys, mikä nosti kivasti fiilistä. Kolmannelta kyltiltä (istu - täyskäännös oikeaan - istu) -1 p TVÄ. En tiedä, mistä tuli virhe. Mun mielestä Pörri teki kivasti. Tosin irtosi vähän seuraamispaikalta. Saattaa olla, että liikkeessä oli pientä eriaikaisuutta.  Neljänneltä kyltiltä (istu - koira eteen oikealta - takaa sivulle, istu) -1 p VINO. Mun mielestä ei ollut yli 45 astetta vino, mutta tuomari tulkitsi näin. Pitää kiinnittää extrahuomiota näin suoruuksiin. Kahdeksannelta kyltiltä (360 astetta oikeaan) -1 p KYL (koira koskettaa tai nuuskii kylttiä). Mä en kyllä tiedä mistä tämäkään virhe tuli. Kymppi kyltiltä (koira eteen ja takaa sivulle) otettiin myös -1 p VINO. Mun mielestä ei kyllä ollut kovin vino. Yhteensä siis 96 pistettä ja kolmas sija. Video olisi kyllä ollut kiva, mutta valitettavasti video oli jostain syystä katkennut ennen kuin ehdittiin Pörrin kanssa radalle.

Erityisen iloinen olen siitä, että Pörri teki kivalla asenteella, keskittyi hyvin ja että vasempaan käännös juoksussa onnistui niin hyvin. Ei olla treenattu vielä kovinkaan paljon juoksukäännöksiä. Pörrillä on ollut viime aikoina aika nihkeää juoksuseuraamista muutenkin, mutta nyt Pörri piti hyvin oikean paikkansa, kontaktin ja kääntyi tosi siististi ja kivasti. Huippua! Ainoa miinus oli houkutus, joka meni yllättävän huonosti. Jouduin kannustamaan Pörriä aika paljon, että sain sen pidettyä seuraamassa. Houkutuksia pitää treenata ennen seuraavia kisoja. Mutta olipa kiva päästä radalle vihdoin ilman hihnaa. Nyt vaan treeniä ja nokka kohti seuraavia kisoja.

Kouluta tehokkaasti osa 2: palkkiot ja palkkaaminen

Palkkion laatu

• Palkkion laatu on kaiken a ja o, sillä se vaikuttaa koiran motivaatioon
• Palkkion avulla voi myös säätää koiran virettä
• Lelu-nami -vaihtoleikillä voi nostaa "ei niin kivan" palkkion arvoa
• Kun koira leikkii, se saa namin tai kun koira ottaa namin, se pääsee leikkimään
• Ruoka
• Rauhoittaa monia koiria
• Superahneita koiria saattaa nostattaa niin että koira ei pysty enää tekemään mitään
• Ruokapalkka on nopea. Sillä saa nopeasti useita toistoja
• Koira oppii namilla usein nopeasti (nopeat toistot, sopiva vire)
• Ruokapalkan ongelmia on
• ns. voimattomuus eli koiran tekeminen ei näytä vietikkäältä
• koira ei motivoidu riittävästi
• koira kyllääntyy
• Lelut
• Häiriön sieto parempi
• Tästä olen ainakin Pörrin kohdalla hieman eri mieltä
• Koira on aktiivinen
• Tuo suoritukseen voimaa
• Parantaa koiran ja ohjaajan välistä suhdetta ja tuo me-henkeä
• Ongelmia:
• koiran vire saattaa mennä yli, eikä koira enää keskity
• vireen nousu voi tuoda mukanaan ääntelyongelmia
• hidastelu, aijaus (koira kyttää lelua, eikä pysty enää tekemään)
• koira väsyy
• koira oppii hitaasti (toistojen saaminen hidasta)
• Sosiaalinen palkka
• Aina mukana
• Ei aina toimi halutulla tavalla
• Koira ei välttämättä palkkaannu esim. rapsutuksista vaan kokee ne pikemmin ahdistaviksi
• Palkkaantuuko koira ohjaajan tyytyväisyydestä vai itse tekemisestä?
• Sari pitää tärkeänä sitä, että koira palkkaantuu itse tekemisestä
• Palkkioiden laatu häiriöiden mukaan
• Kotona nappulat, kylillä makkarat

Palkkaaminen

• Palkkaamisessa oleellista on ajoitus
• Kouluttaminen on paljolti mekaaninen taito
• Oleellista ohjaajan nopeus -> palkkio pitää tulla oikeasta asiasta, jotta vahvistetaan oikeaa asiaa
• Palkka aina vasta palkkasanan jälkeen
• Muuten koira ehdollistuu taskun kaivaminen = palkka tulee
• Palkkion suunta
• Koira pyrkii kohti sitä paikkaa, josta palkkio tuli
• Palkkion suunta on oleellista myös sheippaamisessa, sillä sen avulla koiraa voidaan hienovaraisesti auttaa koiraa tarjoamaan oikeansuuntaisia asioita
• Toisaalta palkkion suuntaa voidaan käyttää myös muodostamaan koirassa turhaumaa esim. palkitaan istuminen maahan -> koira turhautuu, kun palkkio tulee aina maasta ja alkaa tarjota nopeita maahan-istu-maahan vaihtoja
• Mieti, milloin palkkaat
• Koiralle ei saisi muodostua vahvoja palkkion odotuksia, sillä kova odotus = kova pettymys
• Palkkaa koiraa eri kohdissa liikettä, ettei tule yhtä tiettyä kohtaa, jossa palkka pitäisi koiran mielestä tulla 

Palkkaamattomuus

• Palkkaamattomuus on harhaanjohtava termi, sillä kyllähän koira aina saa palkkaa ennemmin tai myöhemmin
• Parempi termi viivästetty palkkaus
• Älä palkkaa kaikesta, vaan palkkaa vain hyvät toistot
• Palkkaamattomuus kannattaa ottaa mukaan treeneihin jo varhain
• Koiran tulisi palkittua jo itse liikkeiden tekemisestä, eikä tehdä vain nakki mielessä
• Viivästettyä palkkaamista pitää ehdottomasti opettaa koiralle ennen kisoja!

Palkkaosio oli mielenkiintoinen, vaikka siinä tuli paljon myös ihan tuttua asiaa. Mielenkiintoisimpina osioista jäi mieleen Sarin ajatukset sosiaalisesta palkasta ja viivästetystä palkasta. Sarin mielestä sosiaalisesta palkasta hössötetään nykyään vähän liikaakin, kun enemmän paino pitäisi olla siinä, että koira palkkaantuisi itse tekemisestä. Tunsin tässä kohtaa syvän piston sydämessäni. Olen ajatellut, että hyvä sosiaalinen palkka pelastaa kaiken ja olen tehnyt sosiaaliselle palkalle niin suuren arvon, että Pörri meinaa revetä liitoksistaan. Sosiaalisen palkan arvo perustuu meillä kuitenkin siihen, että Pörri tietää, että sosiaalinen palkka -> palkkio. Kisoissa, joissa tuleekin 6-9 sosiaalista palkkiota ennen aineellista palkkiota (ruoka, lelut), Pörrille saattaa tulevaisuudessa tulla turhaumaa, joka purkautuu ääntelynä. Ennen tokossa kisaamista sosiaalisen palkan ajatusta pitäisi muuttaa siten, että sosiaalinen palkka = suoriuduit hyvin eikä sosiaalinen palkka = saat namin tai lelun, jos innostut mamman höpsötyksistä. Pörrin pitäisi myös oppia paljon paremmin luopumaan etäpalkasta kisatilanteessa, jos aion sitä käyttää. Se ei voi koko ajan ajatella "mulla on häkissä palkka, mulla on häkissä palkka, joko mä saan sen? saanhan?" vaan sen pitäisi olla töissä läsnä ja tehdä juttuja mulle ja mun kanssa. Tässä toistuu taas Joanna Heweltin ajatus, että jos koira luopuu jostakin voimakkaasti ajatuksella "mulla on palkka tuolla, luovun siitä", se on itseasiassa kiinni siinä häiriössä.

Olen viime aikoina pohtinut sitä, että mitkä liikkeet tai asiat on sellaisia, että Pörri palkkaantuisi niistä eli toisin sanoen, milloin Pörri palkkaantuu itse tekemisestä. Agilityssä Pörri palkkaantuu selvästi radan tekemisestä. Rally-tokossa ja tokossa se palkkaantuu erityisesti maahanmenosta. Nyt olen huomannut, että myös maasta istumaan noususta on tullut sellainen liike, josta Pörri välillä palkkaantuu. Epäilen, että myös joistakin vauhtiliikkeistä saattaa tulla tällaisia, kun niihin saadaan lisää suoritusvarmuutta. Esimerkiksi nouto voi olla tällainen, sillä Pörri yksi parhaista leikin muodoista on juuri noutoleikit. Luulen, että koira oppii helpommin palkkaantumaan itse tekemisestä, jos asiat on koulutettu sille positiivisen vahvistamisen kautta koiran omaa aktiivisuutta vahvistaen kuin että koiraa olisi koulutettu 80-luvun metodein.

Palkkaamattomuus termiä Sari piti hyvin harhaanjohtavana, sillä kyllähän koira aina palkitaan kisoissakin suorituksen jälkeen. Palkka tosin tulee vasta kehän ulkopuolella. Sarin termi viivästetty palkkaus tuntui heti paljon järkeen sopivammalta ja asiaa paremmin kuvaavammalta. Kisasuorituksen rakentamisessa tarvitsen vielä paljon neuvoja ja apuja ennen meidän ensimmäistä kisastarttia. Olen menossa Huotarin Oilin tokokoulutukseen huhtikuun alussa ja ajattelin kysellä siellä Oililta vinkkejä. En haluaisi treenata Pörrin kanssa kauheasti kokonaisia liikkeitä, sillä muuten liikkeet alkaa nopeasti heiketä. En myöskään halua, että Pörri yhdistää, että aina kun tehdään kokonaisia liikkeitä, ei saa palkkaa tai että aina kun meitä liikkuroidaan, ei tule palkkaa. Haluaisin neuvoja siihen, miten saisin salakavalasti ujutettua viivästettyä palkaamista meidän treeneihin, tekemättä asioita kuitenkaan liian kaavamaisesti.

Tokon kisamainen treeni

Oltiin tänään Pörrin kanssa tokon kisamaisissa treeneissä. Pörrille ei ole tehty palkaamattomuustreeniä tokossa tänä vuonna kertaakaan. Lisäksi Pörri ei ole vielä ikinä tehnyt koko alokasluokkaa putkeen palkatta. Maksimissaan se on tehnyt neljä liikettä putkeen, joten melko kylmiltään lähdettiin koittamaan, mitä kisatreenistä tulee. Ajattelin kisata Pörrin kanssa tokossa aikaisintaan kesällä. Mahdollisesti syksyllä, joten tässä on vielä hyvin aikaa hioa palkattomuushommeleita. Kisamaisen tuomaroi oikea tokotuomari Susa Berghäll. Tässä analyysi treenistä:

Paikallamakuu 1 min 10 p
Jäin noin puoliväliin oikeasta paikasta. Ajattelin, että saataisiin pitkästä aikaa edes yksi kunnollinen paikkamakuu ja niin kyllä saatiin. Pörrillä on ollut ongelmana viime aikoina paikallamakuussa levottomuus. Se pälyilee ympäriinsä ja siirtelee tassujansa. Nyt ainoastaan kerran katsoi vasemmalle, joten hyvin meni. Naapuri lähti kesken paikkamakuun ohjaajansa luo, jolloin kehuin Pörriä.

Seuraaminen 9,5 p
Yhdellä sanalla sanottuna: järkyttävää. Kontakti ei pysynyt, paikka seilasi jne. Jotenkin ajatus ei yhtään mukana. Kun saan Pörrille kisattua RTK2:n, alkaa seuraamisen uudelleen rakentaminen.

Liikkeestä maahan 10 p
Pörrin bravuuri ja ansaitusti saatiin kymppi. Pörrin mielestä suoritus meni niin hyvin, että tästä olisi kuulunut saada repusta kissanruokaa.

Luoksetulo 10 p
Ihan tosi siisti luoksetulo! Meillä on ollut luoksetulon kanssa niin törkeästi ongelmia ja olen niin onnellinen, kun se on alkanut vihdoin sujua. Tuli ripeää laukkaa koko matkan ja siististi sivulle. Vähän arpoi, että tuleeko sivulle suoraan vai takakautta.

Noutoesineen pitäminen 8,5 p
Vieras kapula, joka oli isompi ja painavampi kuin Pörrin oma. Pörri oli vähän sitä mieltä, että onko tämä ihan pakko ottaa suuhun. Otti onneksi kuitenkin. Pidossa pudotti taakse takahampaiden eteen ja luovutus oli kamala. Ärsyttävin liike alokasluokassa.

Kauko-ohjaus 10 p
Tosi epäpörrimäisen hidas maahanmeno. Ripeä istuminen, mutta ei sillä tekniikalla kuin haluaisin. Maahanmeno muuten kiva, mutta peräpää nytkähti. Tuomari arvosti kuitenkin suoritusta ja Pörri sai tästä 10.

Estehyppy 8 p
Oli kiinni häiriöissä ja unohti tulla sivulle. Jouduin antamaan uuden käskyn ja tuli sillä. Eipä ole ennen tehnyt tämmöistä virhettä.

Kokonaisvaikutus 9 p

Yhteensä 189,5 p. Kisoissa tällä suorituksella olisi saanut siis ykköstuloksen, jos arvostelu olisi ollut yhtä lepsua.

Liikkeiden välit meillä on parantunut tosi paljon sitten tokoringin näyttökokeen, sillä ollaan niitä ahkerasti treenattu. Kehään meno oli myös siisti, eikä Pörrille tullut mitään aukeantilan syndroomaa, jossa se vaan huutaa täyttä kurkkua, eikä siihen saa mitään kontaktia. Näitäkin ollaan nyt harjoiteltu tosi paljon tulevia rallykisoja varten. Lisäksi Pörri oli koko suorituksen hiljaa (!!! super super). Pörrin kanssa ei mikään itsestäänselvyys, että se on hiljaa noin pitkään. Ainoa miinus oli se, miten paljon Pörri oli kiinni häiriöissä. Tuomarikin kommentoi, että häiriöherkkä koira. Tässä riittää vielä paljon työstettävää ennen ekoja kisoja. Omaan tekemiseeni olen tosi tyytyväinen. En mokaillut missään, vaan pää pysyi kokoajan kylmänä. Seuraamisessa en antanut ylimääräisiä käskyjä ja osasin kääntyä oikeaan suuntaankin. Myös muut liikkeet meni omalta osaltani paremmin kuin näyttökokeessa. Kiitos Millille ahkerasta liikkuroinnista!

Tässä vielä Teijan kuvaama video suorituksesta. Kiitos Teijalle!

Kouluta tehokkaasti osa 1: suhde ja motivaatio

Olen viime aikoina tullut siihen tulokseen, että oma koulutustekniikkani kaipaa hiomista. Pörri on ensimmäinen koirani ja en ole pystynyt sille tarjoamaan pätevää ja johdonmukaista koulutusta. Aina olen koittanut tehdä parhaani, mutta ainakin 110 asiaa tekisin tämän päivän tietojeni valossa toisin. Ajassa ei voi kuitenkaan palata taaksepäin ja Pörrin osaksi tässä elämässä on valitettavasti langennut olla minun harjoituskappale. Olen edelleen lämpimän kiitollinen siitä, että juuri Pörri on minun ensimmäinen koira, sillä Pörri on tarpeeksi hölmö ottaakseen mistään itseensä. Pörri on loppupeleissä aika kiitollinen koulutettava. Siinä on paljon haastetta ja mitään ei saa ilmaiseksi, joten se pakottaa kehittymään kouluttajana, mutta toisaalta se kestää melkein mitä vaan.

Ensi askel kohti parempaa koulutustekniikkaa oli Sari Kärnän Kouluta tehokkaasti -koulutuspäivä, johon osallistuttiin Pörrin kanssa. Olen ollut joskus aiemmin Sarin koulutuksissa ja tykännyt ihan hirveästi. Sarin koulutusfilosofia ja tyyli sopii mun makuun ja lisäksi tykkään Sarista pesoonana. Koulutuspäivässä tuli myös huomattua, että Sari on hyvä luennoitsija, sillä vaikka luento oli pitkä, pysyi mielenkiinto koko ajan yllä. Tässä muistiinpanoja luennon alkuosasta. Lopussa omia oivalluksiani ja mietintöjäni aiheeseen liittyen.

Suhde koiran ja ohjaajan välillä

• Hyvä suhde
• Ohjaajan pitää olla reilu koiraa kohtaan
• Luottamus pitää olla molemmin puolin kunnossa
• Ohjaajan pitää tuntea koira
• Ohjaajan pitää huolehtia, että koiralla on perustarpeet kunnossa
• lepo, ruoka, hyväksyntä
• Kun suhde on hyvä, koira tekee töitä mielellään ohjaajan kanssa
• koira on rento, eikä ole stressaantunut
• koira on kiinnostunut tekemisestä
• koira on iloinen ja innokas
• koira keskittynyt, tarkkaavainen eikä sähellä
• Toko on ihmisen keksimä temppu, joten vastuu koiran motivaatiosta on ihmisellä

• Huono suhde
• Koira on haluton, passiivinen ja iloton
• houkuttelu on tuhon alku
• Koira on alistunut, peloissaan ja ahdistunut
• liian kovat otteet
• koiralta vaaditaan liikaa liian varhain
• älä vie koiraa epäilyttäviin tilanteisiin
• Koira on stressaantunut, yliyrittää, ei keskity
• Ohjaaja koko ajan kieltää ja nillittää
• Mieti mitä voisit tehdä toisin kieltämisen ja nillittämiseen sijaan karsiaksesi väärän käytöksen pois. Esim. palkkion menetys, tekemisen loppuminen
• Älä suutu koiralle
• jos et kykene pitämään tunteitasi kurissa koulutustilanteessa, vie koira pois

• Miten koiran saa kiinnostuneemmaksi ohjaajasta?
• Läheisyys
• Resurssien rajoittaminen
• Sari antaa koiralle pentuna kaiken ruuan käsistä
• Joillekin koirille pitää rajoittaa huomion määrää
• Jos koira voi leikkiä itsekseen silloin, kun haluaa, miksi koira leikkisi ohjaajan kanssa?
• Tehkää kivoja juttuja yhdessä
• Esim. kesällä uimaan
• Yhdessä metsäretkelle
• Ruff love
• Susan Garretin suhteen rakennusohjelma itsenäisille ja vaikeasti motivoitaville koirille
• Herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan

Hyvä harrastuskoira 

• Hyvä harrastuskoira on keskittynyt ja tarkkaavainen, eikä sählää ja sähellä
• Koira ei ääntele
• Koira ei ole turhautunut, paineistunut tai yritä liikaa
• Ääntely liittyy usein turhautumiseen
• Koira on iloinen
• Ohjaaja on keskittynyt, rento ja iloinen

Motivaatio

• Motivoitunut koira on
• aktiivinen
• innokas
• iloinen
• keskittynyt
• rento
• sitoutunut 
• kykenee pitkäkestoisiin suorituksiin

• Koiralle maailman tärkein juttu on ohjaajan kanssa yhdessä tekeminen
• Ohjaaja on koiran mielestä kiinnostava
• Ei liikaa kieltämistä eikä jatkuvaa nillittämistä

Mielentila

• Tärkein ja vaikein
• Aina läsnä ja vahvistuu
• Se mielentila vahvistuu, jonka aikana toiminta alkaa 
• Rauhaton, ääntelee
• Nuuskii, haukottelee
• Autoiluta koiraa muuallekin kuin treeneihin, ettei se ehdollistu auto -> treenit ja kerää sen vuoksi järjettömiä kierroksia aina autoilusta

Luento alkoi meille tärkeillä teemoilla, jotka koen itselleni läheisiksi. Jo pikkupentuna huomasin, että Pörrin kanssa hyvän suhteen luominen tulisi olemaan tärkeää sekä harrastuksia että sujuvaa kotielämää ajatellen. Monelle puheet hyvästä suhteesta jää pelkästään sanahelinäksi, jos koira on sen tyyppinen, että se tekee ohjaajansa kanssa hommia, vaikka ohjaaja kohtelisi koiraa miten vain. Pörri oli pentuna todella itsenäinen ja itsepäinen, eikä sillä ollut sisäistä tarvetta tehdä ihmisen kanssa asioita yhdessä. Sen kanssa oppi nopeasti aika nöyräksi. Jos Pörriä kohtaa koitti yhtään olla jotenkin epäreilu tai vaatia siltä mielivaltaisesti asioita, se otti ja lähti. Pörrin kanssa opin sen, että koiran kunnioitus pitää ansaita olemalla sille reilu, mutta kuitenkin jämpti. Jotta sen sai tekemään asioita minun haluamallani tavalla, piti minun saada koira motivoitua tekemään niin.

Melkein koko sen ajan, jonka Pörri on ollut meillä, olen joutunut miettimään, miten saan itsestäni tehtyä mielenkiintoisemman Pörrin silmissä. Pentuna Pörri oli käsiruokinnassa eli se sai lähes kaiken ruokansa minun käsien kautta. Olen nyt taas siirtänyt Pörriä käsiruokintaan. Olen myös rajoittanut siltä resursseja. Tavallaan olen tekemällä tehnyt itsestäni sille tärkeän ja pakottanut sitä ottamaan minuun kontaktia, vaikka oikeastaan ei tarvitsisi. Nuorena rajoitin esimerkiksi sen haistelua lenkeillä siten, että en päästänyt sitä hajuille ennen kuin se otti minuun kontaktia ja tavallaan pyysi luvan mennä hajulle. Tämä oli aikaa, jolloin Pörri oli todella kiinni hajuissa. Nykyään hajut eivät ole enää sille yhtä tärkeitä, mutta käytäntö on edelleen olemassa siten, että jos Pörri bongaa mielenkiintoisen hajun, joka on hihnan ulottumattomissa, se pyytää minulta luvan ja menemme hajulle yhdessä. Resurssien rajoittamista olisi voinut/voisi tehdä Pörrille vielä paljon enemmänkin, mutta toisaalta en ole halunnut tehdä meidän elämää liian hankalaksi ja "byrokraattiseksi". Treeneissä resurssien rajoittamista voisi ottaa enemmän käyttöön, mutta ennen sitä haluan kokeilla, mitä vaikutuksia omien koulutustaitojeni kehittämisellä on meidän yhteistyöhön ja Pörrin tekemiseen.

Pörri ei ollut nuorempana mikään kovin helposti motivoitava, sillä se kyennyt leikkimään häiriössä ja sen kiinnostus leluihin on aina ollut aika maltillista. Jos Pörri tulisi minulle nyt, koittaisin koulutuksen avulla saada sille lisää arvoa leluille ja parantaa lelupalkan arvoa sen silmissä. Pörri on ruuan suhteen ahne, mutta ei mikään superahne. Kaikki herkut se on aina syönyt, mutta se ei kuitenkaan ole ollut sellainen, että se kiipeisi vaikka puuhun yhdestä namista. Meni aika pitkään, että pääsin jyvälle siitä, millä keinoin saan motivoitua Pörriä riittävästi koulutustilanteissa. Aikuistuessaan Pörristä on tullut ahneempi ja nykyään sitä voi huoleti palkata vähän heikommillakin palkkioilla, sillä Pörri palkkaantuu niin paljon ihan itse tekemisestä. Toivoisin kuitenkin, että koulutustilanteissa Pörri tekisi vielä intensiivisemmin hommia ja olisi vielä keskittyneempi ja innokkaampi.

Keskittymiskykyä Pörrillä ei ole ollut luonnostaan juurikaan. Pentuna se oli täysin keskittymiskyvytön häiriöisissä ympäristöissä, sillä Pörri jäi erittäin herkästi kiinni kaikkeen liikkuvaan häiriöön. Se on myös on herkkä äänihäiriöille esim. viereisen kentän agilitytreeneille tai leikkiville treenikavereille. Nykyään se ei enää ota yhtä pahasti häiriötä, mutta olen tietoisesti tehnyt töitä sen eteen, että saisin paranettua sen keskittymiskykyä. Olen huomannut, että Pörrin keskittyminen tehtävään on riippuvainen sen vireestä, mielentilasta ja motivaatiosta. Oikeassa mielentilassa, sopivassa vireessä ja hyvin motivoituneena se kestää nykyään jo hyvin häiriötä, mutta jos yksikin palikka näistä ontuu, korttitalo sortuu ja ilmenee epätoivottuna käytöksenä. Pörrin kanssa treenatessa minulla onkin suuri vastuu siitä, etten vie Pörriä väärässä mielentilassa liian vaikeisiin tilanteisiin, ettei väärät käytökset pääse vahvistumaan enkä itse sorru jatkuvan nillittämisen ja kieltämisen tielle. Olen huomannut, että kannattaa jo ennen tiettyä treeniä tai liikettä koittaa saada Pörri oikeaan mielentilaan sen sijaan, että koittaisin, jos tämä tänään sattuisikin toimimaan. Keskittymisen eteen teen kuitenkin edelleen töitä ja olenkin tämän suhteen saanut viime aikoina uusia oivalluksia. Tästä on tulossa oma postaus hieman myöhemmin.